sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Yhteyden juhlaa





Siloé-ryhmän lapset aloittivat messun soittamalla "kirkonkelloja" 
sekä tutulla Jumalan kämmenellä -virrellä. 
Lapset ensin - erityisesti nyt Lapsen oikeuksien päivänä.



Reilut sata henkeä koolla kongolais-ghanalais-virolais-suomalaista seurakuntaa.


Siloé-ryhmän vuoro laulaa.


Päivän evankeliumi Matt 25: 31-46 luettiin yhdessä. 
Samalla Helena esitti havainnollisesti, kuinka
annetaan ruokaa nälkäiselle,
juotavaa janoiselle.
Otetaan koditon luoksemme,
vaatetetaan alaston,
käydään sairasta katsomassa,
tullaan vangitun luokse.

Näissä vähäisimmissä me kohtaamme Kristuksen.


Kolehdin kerääminen on iloinen kunniatehtävä - pienimmillekin.


Ehtoollisen vieton aikana oli ghanalaisen Temple on Praise -ryhmän vuoro laulaa.


Ja niinhän siinä taas kävi, että afrikkalaiset rytmit tarttuivat kaikkiin meihin.
Yhteinen ilo ja kiitos Jumalalle!



Ruokaa oli valmistettu koko päivä: riisiä, papuja, kanaa, banaania ja sipulia.



Tällainen oli siis Tuomiosunnuntain messu Pihlajamäen kirkolla vuonna 2016.
Tuomio on myös turvallista ja toivoa tuovaa:
paha saa lopulta palkkansa,
Jumalan on kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
Se tuo turvaa ja luottamusta tähän päivään.
Pysytään yhdessä Hyvän puolella!

- sari

lauantai 12. marraskuuta 2016

Naisten runobrunssin jälkimakuja


Runobrunssilla kuului naisten ääni. Ja ajankohtainen syyrialaisten kotimaan kaipauksen ääni.
 Samara Alkafagi, syyrialais-malmilainen runoilija, esitti tekstejään arabiaksi 
ja lausuntataiteilija Aino-Kaarina Mäkisalo lausui niitä sekä Anna-Maija Raittilan runoja suomeksi.



Mutta ensin tietysti se brunssi. Eikä mikä hyvänsä,
vaan Monan loihtima Lähi-idän makujen basaaripöytä.


Herkulliset tarjottavat ja kaunis kattaus. Näin tehdään marraskuisesta lauantaista juhlaa.


Paula esitteli Samaran, joka päätyi aikanaan Damaskoksesta pakolaisena Helsinkiin.
On kasvattanut täällä kolme lastaan ja ilona on nyt ensimmäinen lapsenlapsi.
Runojen kirjoittaminen on ollut Samaralle tuttua lapsesta lähtien.


Saimme luvan lainata runoja tännekin. Tässä yksi näyte:
HELSINKI
Kun kadotin isänmaani
      valloittajan pyyhkiessä sen pois
      isänmaiden kartoilta
tulin etsien isänmaata
ja löysin sinut joka lepäät
      virtojen törmällä
      ylpeänä
      lämpimänä, hiljaisena
      kuin lempeä äiti.

Kunnioitin sinua ennen kuin
      rakastuin sinuun.
Sinä olit kunnioituksen arvoinen,
      itkusi hiljainen,
      tuskasi samoin
      ja rakkautesi.
Ylpeytesi on kaunis
      kuten sinä itse.
Kyyneleesi ovat lumivalkeat.

Minä olen orpo
      eksynyt
      surullinen
      hiljainen.
Olin sinun kaltaisesi.
Siksi sinuun rakastuin.
      rakastuin välittömyyteesi.
Kunnioitin sinua ja annoin sinulle
      paikan sydämessäni.

Kiitos sinulle
      kaunis merenneito
joka lepäät
      virtojen törmällä,
lasten välittömyydellä
      ylpeänä
      kuten kuninkaat ja ruhtinaat.

Olen väsynyt ja sydämeeni koskee.
Tarvitsen lämpimän sylin.
Suostutko olemaan minulle
      äitini ja isäni.
  


Päätteeksi tietysti kiitoksen paikka.
Samara ja Aino-Kaarina kukitettuina, muusikko Bassam Alrawi lämpimillä villasukilla kiiteltynä. Kiitokset toki myös Monalle ja Mairelle keittiöön 
sekä Lehtisen Railille, joka osasi ehdottaa näitä esiintyjiä.
Näyttää siltä, että vuosikymmenien perinne naistenilloista ja -iltapäivistä
elää ja voi hyvin Pihliksen kirkolla.
Ja nyt mukaan pääsi muutama mieskin tasa-arvon nimissä.

- sari