Virkistymässä!

 

Tämänvuotinen vanhusten virkistyspäivä pisti liikettä niveliin. DIAK:n opiskelijoiden valmistaman maukkaan salaattiaterian jälkeen täysi salillinen osallistujia jaettiin kolmeen ryhmään, jotka lähtivät kiertämään kirkkoa.

Alakertaan oli rakennettu virkistävä jalkakylpypiste, jossa halukkaat saivat upottaa varpaansa lämpimään veteen rauhoittavan musiikin soidessa taustalla. "Aivan kuin suoraan Raamatusta", totesi joku, kun pappi pesi hänen jalkojaan. Päätteeksi sai vielä valita mieleisensä tuoksuisen jalkavoiteen.

 

 

Takkahuoneessa oltiin hiljaa ja tuijotettiin tuleen. Autuasta!

 

 

Kyllösen Marjan mummomuskarissa oli vipinää. Hienosti pysyi iäkkäämpikin väki mukana Marjan  vauhdikkaassa menossa.

 

Pihlajamäen eläkeläisten iltapäivän tanssihaaste #suomitanssii

 

Kierroksen päätteeksi vietettiin liikuttava tuokio minkäs muun kuin eläkeläisten iltapäivän Suomi 100v. tanssihaasteen parissa. Jos asia on uusi, kurkkaa lisätietoa yllä olevasta linkistä. Liikkeen ja musiikin liitossa on taikaa!

 

 

 

 

Kirkkosalissa hiljennyimme ja siunasimme toinen toisemme jatkamaan arjen matkaa. Kotiin lähdettiin kahvikupin kautta. Kahveilla arvottiin viimeinen Kiillekujan kerhohuoneella kudottu huopa, Yhteisvastuun hyväksi. Onnea Liisalle!

 

Kiitos idearikkaat ja toimeliaat Helena, Sari ja opiskelijat. Yhdessäolossa on voimaa.
-paula

Tuvan täydeltä iloa ja toivoa!

 

 

 

Pihlajiston seurakuntakodilla vietettiin sunnuntaina 2.4. kiitollisuuden täyttämää jäähyväisjuhlaa. Nostalgiseen "Ilon ja toivon iltapäivään" oli kokoontunut  reilut 50 entistä ja nykyistä seurakuntalaista ja työntekijää. Keskeinen osa juhlintaa oli yhdessä laulaminen ja muisteleminen. 

 

  

  

 

Aivan ensiksi juotiin kuitenkin juhlakahvit. Kakun kanssa, totta kai!

  

 

 

 

 

Muistoja käytiin läpi vuosikymmen kerrallaan, 1970-luvun alusta aina tähän päivään. Ne puhuivat vahvaa kieltään siitä, että seurakuntakoti on koko olemassaolonsa ajan ollut pihlajistolaisten yhteinen olohuone, kodikas ja kutsuva kokoontumispaikka eri ikäisille.

  

 

 

Mukana muistelemassa oli Pihlajamäessä pappisuransa aloittanut entinen kirkkoherra Pertti Simola. Hän kertoi seurakuntakodin jääneen mieleen muuan muassa siksi, että pääsi muutama vuosi sitten pitämään täällä elämänsä ensimmäiset ja ainoat kinkerit kuulustellessaan "jatkoriparilaisia". Tiukille kuulemma otti, mutta kaikki läpäisivät, huh!

   

 

 

 

Juhlinnan lomassa kuultiin Kirkon kuoroa ja ojennettiin pieni muistaminen pitkäaikaiselle pyhäkoulunopettajalle, Hörkön Eilalle (vas.). Päivänvalon sai myös hieno tulkinta Kuisminin Eilan (oik.) sanoittamasta laulusta, johon sävelen

oli tehnyt Timo Olli. 

   

 

 

 

Kiitokset ja kukat olisi ansainnut todella moni muukin näiden seinien sisällä palvellut pihlajistolainen. Kuten Pertti Simola totesi, ihmiset ovat aina olleet seurakuntakodin sydän. Teidän kanssanne tämä paikka sai toiminnalleen myös arvoisensa päätöksen!

 

 

Ihan heti ei kuitenkaan laiteta lappua luukulle. Normaali viikkotoiminta jatkuu toukokuun loppupuolelle. Suunnitelmat syksyn osalta ovat vielä kesken, mutta todennäköistä on, että työ jatkuu yhteisissä vuokratiloissa Mestan kanssa. Ilmoittelemme heti kun tiedämme lisää.

 

Sillä välin ja sen jälkeenkin matka Pihlajamäen kirkolle on yhtä lyhyt kuin ennenkin. Tämäkin iltapäivä päättyi kirkolla kauniiseen messuun, jossa sielu lepäsi ja kamerat laitettiin kiinni.

 

Iloisin ja toiveikkain mielin uutta kohti!

- paula