keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Tapahtui näinä päivinä

...tai tarkemmin sanottuna tänä päivänä, että diakonissalta kävi käsky...
Älköön kukaan luulko olevansa liian vanha seimikuvaelmaan!
Vanhusten joulujuhlassa ei siis turhaaan jätetty
näitä ihania rooleja nuorempien oikeudeksi,
vaan antauduttiin itse evankeliumia esittämään.  



Enkelien neuvonpito.


Synnytyksen sujuvuus varmistettiin valitsemalla kätilö Eeva Mariaksi.


"Nyt Betlehemiin!" tuumasivat paimenet.


Maire taitaa olla ensimmäinen jouluenkelin esittäjä Pihlajamäen kirkossa,
jolla oli lapsenlapsenlapsi esitystä katsomassa! :)

- sari



sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Joulun tunnelmaa ja myyjäistohinaa

Itsenäisyyspäivän aaton aamu täytti kirkon kiireisistä hyörijöistä ja ihanasta joulun tunnelmasta. Oli vuosittaisten adventtimyyjäisten aika.

 
 
Kirkon kuoron joulutontut olivat valmistaneet kävijöille maukasta joulupuuroa, joka tarjoiltiin rusinasopan kera, kuinkas muutenkaan. Kesken tohinan kuorolaiset johdattivat myyjäisväen mielet ylevöittäneeseen yhteislauluun.


Seurakuntasali ja eteinen pursuivat kiehtovia myyntipöytiä.





 
 
Lähetyksen ja diakonian pöydiltä löytyi tuttuun tapaan taidokkaita käsitöitä, leivonnaisia ja arpoja, joista kerätyllä tuotolla saadaan tulevanakin vuonna paljon hyvää aikaan.
 
 
 
 
 
 
Mukaan oli saatu myös paikallisia kädentaitajia omine tuotteineen.
 

Sari päivysti Yhteisvastuun pöydän takana.
 
 
 
Kirkkosalin puolella menossa mukana elivät paimenet lampaineen. Sieltä kajasti kauniisti myös ensimmäisen adventin kynttilän valo. 
 
Ulkona päivä pimenee, mutta joulua odottavien tiellä valo lisääntyy. Tänään, itsenäisyyspäivänä sytytettiin toinen adventtikynttilä ja ensi sunnuntaina kolmas. Ja ihan kohta vietetään Valon juhlaa! Matkataan yhdessä sitä kohti.
 
 
-Paula
 
 






keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Piparia poskeen!


Tämä on sitten taas se aamu, kun kirkon väki tulee varhain paikalle ja lähtee pysäkeille ilahduttamaan töihin lähtijöitä. Muutama vuosi sitten seurakuntayhtymä haastoi meitä tähän tempaukseen ja siitä on syntynyt jo pieni perinne.

Hyvää huomenta Sinulle! Hyvää joulun odotusta ja siunausta matkaan!

Tervetuloa myös kurkistamaan tähän Pihlajamäen kirkon blogiin. Jos olet Facebookissa, niin käy tykkäämässä Pihlajamäen kirkosta. Sieltä sitten saat silloin tällöin linkin näihin juttuihin. Kirjoittelemme näitä rennolla otteella - ihan päätyö tämä ei toki meille ole. Mutta haluamme tarjota tätä kautta mahdollisuuden liittyä oman kotikirkon elämään heillekin, joiden arki ei anna juuri nyt myötä osallistua kovin paljon paikan päällä.

Ja nyt lähden tuonne märkään ja pimeään aamuun! Iloisia kasvoja tapaamaan :)

- sari



sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Kuninkaallista juhlaa!


 Päivän prinsessa! Messussa pyhän kasteen saanut pikkuinen sai nimen, joka suomennettuna olisi "Siunattu Prinsessa Enkeli". Niin paljon hyvää ja kaunista hänelle toivotaan ja rukoillaan. 


Messun alkulaulussa Siloé-ryhmä näytti meille jäyhille pohjoisen ihmisille,
kuinka ylistys svengaa.
Ja kyllä: kuin huomaamatta me lähdimme mukaan.


Laulu soi ja kielet vaihtuivat messun aikana suomen, englannin, ranskan, svahilin ja lingalan välillä.


Paula saarnasi päivän aiheesta: "Te olette maan suola... Te olette maailman valo...." Ehkä meidän ei tosiaan tarvitse yrittää tulla joksikin, vaan tunnusta se, mitä me jo olemme Jumalan lapsina, Jeesuksen oppilaina, Pyhästä Hengestä osallisina. Kastettuina kristittyinä. 


Messun nuori väki toi iloa ja elämää kirkkoon.


Pyhä hetki.Tästä lähtee kristityn tie.


Siunausta tuli kirkon täydeltä, kun koko seurakunta kohotti kätensä ja yhtyi rukoukseen.


Valoa matkaan! 

Messun jälkeen syötiin keittoa ja herkuteltiin kakulla. Illan päätteksi vielä keskusteltiin Pihlajamäen messujen tulevaisuudesta. Vuoden mittainen kokeilu lähenee loppuaan ja nyt on aika tehdä seurakuntaneuvostolle esitys sunnuntaimessujen ajankohdasta ja sisällöstä. Paikalla ollut joukko oli varsin yksimielinen. Kello 16 on koettu hyväksi ja seurakuntaa laajemminkin palvelevaksi, Samoin kaavan pieni lyhentäminen, musiikin monipuolisuus ja yhteinen kahvihetki messun jälkeen saivat kiitosta. Kaikesta päätellen jatkamme siis kokeillulla linjalla. Nyt on haasteena saada entistä enemmän seurakuntalaisia messuja valmistamaan. Sitä varten meillä on jo uusia juonia ensi vuodelle. :)

- sari 

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Siipien havinaa ja sallittua hulinaa


Ennen messua oli kirkon alakerrassa perinteiset EnKeliKekKerit.
Ilonan tyylinäyte pipareiden koristelussa.


Pastorin työasuun kuului tänään essu ja leipureille uudet omatekoiset siivet.


Tämä on taitolaji.


Tuotokset piti tietysti nimetä, jotta jokainen sai varmasti omansa mukaan.


Temppurata ja taitavat miehet.


Tunnelin päässä Ride.


"Silitä koiraa" toimintapisteen Tuisku pääsi Maijun taivaalliseen syliin. 


Perhemessussa lapset avustivat saarnassa soittimilla kanttori Kaisun ohjauksessa.


Monet soittivatkin ihan oikeaan aikaan. :)


Elämän ääniä ja liikettä.


Esirukouksessa kukin sai tuoda alttarikaiteelle rukouksia eri väristen kivien muodossa.
Messun jälkeen maistui hyvä keitto, piparit ja jätskit.

Kiitos lapsille, jotka toitte kirkolle vipinää.
Kiitos vanhemmille, jotka jaksoitte lähteä.
Kiitos Taivaan Isälle jokaisesta teistä!

- sari

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Kuka on kukin?


Tämä iloisesti vilkutteleva joukko on Pihlajamäen kirkon Eläkeläisten iltapäivän porukka. Otettiin syksyn ensimmäisen kokoontumisen kunniaksi oikein "luokkakuva". Ja tarkoitus on kuvan avulla opetella muistamaan jokaisen nimi. Häpeäkseni tunnustan, että olen mahdottoman huono opettelemaan nimiä. Ihmiset kyllä ovat tuttuja: kasvot ja tarinat, monet yhteiset kokemukset. Mutta ne nimet... Jospa viimeistään jouluna muistaisin kaikki nämä ja monta muutakin säännöllistä kirkolla ja seurakuntakodilla kävijää. Tervetuloa mukaan näihin muistitalkoisiin! 


- sari

maanantai 17. elokuuta 2015

Jos metsään haluat mennä nyt...


Eilen metsäkirkossa Aarnikanmäellä näytti tällaiselta: lehtien vihreää,
taivaan sinistä ja reilu 50 henkeä kirkkoväkeä.


Mutta ensin piti tietysti hiukan valmistella. Kiitos avuliaille seurakuntalaisille!


Pentti lupautui ristiä kantamaan ja me toiset seurasimme perässä.


Jukka oli liturgina.

 
Ja sää mitä mainioin. Säilän talo paistatteli pilvetöntä taivasta vasten.
 
 
Kirkkoväki katseli luonnon alttaritaulua, jossa oli myös ihmisen käden jälki...
 
 
 
Malmin kentän lentonäytökset nimittäin näkyivät ja kuuluivat oikein mukavasti.
Sitä ennakoiden olimme tuoneet paikalle äänentoiston. :)


Eikä kirkkoa ilman kahvia.
Tällä kertaa kirkkokahvit ja -pullat tavoittivat myös satunnaisia ohikulkijoita.
 
 
Tämä oli tietääksemme ensimmäinen luontokirkko Aarnikanmäellä.
Tuleeko jatkoa?
Kerro sinä se meille!
 
- sari

maanantai 25. toukokuuta 2015

Helluntai ja yksi pieni helluntaityttö



Kirkko pukeutui punaiseen - helluntain väriin. Liturgina nuorisopappi Jenni Tuulensuu. Paikalla oli kutsuttuna neljä rippikouluryhmää.


Kaisu Rauhamaa, Lissu Elenius ja nuoret muusikot saivat rytmit soimaan.


Messussa vietettiin perheemme esikoisen, Kaislan, omaa konfirmaatiota. Viisitoista vuotta sitten hän oli tällä altarilla minun masuasukkaanani. Silloin hän innostui potkimaan vilkkaasti erityisesti, kun jaoin ehtoollista tai toivotin siunausta. Nyt oli Kaislan vuoro saada siunaus ja pyhä ehtoollinen.


Kaisla on syvästi kehitysvammainen, yleensä hauska ja hyväntuulinen tyttö. Halusimme jakaa tämän tärkeän hetken yhdessä tuttujen seurakuntalaisten ja Kaislan ikätovereiden kanssa. Ilmeisen puhutteleva hetki myös toisille nuorille.  


Kaislaa siunasivat isä ja äiti, pikkuveli, kummit ja messun papit. Ja koko seurakunta! Helluntai sopi hyvin Kaislan juhlapäiväksi myös siksi, että hän syntyi helluntaiksi. Kevätkesän tyttö.


Perheemme nepalilainen kotiapulainen Dil, Kaislan "isosisko", oli myös mukana. Koska konfirmoitu ei ole ostamassa mopoa eikä osaa käyttää koruja, halusimme, että lahjojen sijasta vieraat voivat halutessaan antaa rahaa Dilin perheen uuden kodin rakentamiseen maanjäristyksen jälkeen. Rahaa tuli n. 800€. Kiitos! Perille menee. 


Juhlaa jatkettiin kotona reilun 50 hengen voimin. Kohtaamisia, herkkuja, keväisiä lauluja, kaunista kevätiltaa. Ja yhteistä iloa erityisen ihanasta erityisestä tytöstä, joka on saanut aikaan paljon sellaista hyvää, johon me tavalliset taapertajat emme pystyisi.


Tätä on helluntai. Punaisena hehkuvaa, keväistä juhlaa seurakunnan syntysijoilla. Erilaisten ihmisten kohtaamista saman arvoisina. Isän Jumalan omina, rakastettuina. Tältä pohjalta on hyvä rakentaa keskinäistä yhteyttä kirkossa - vaikka siellä rippileireillä.

- sari