keskiviikko 24. elokuuta 2016

Kirkko metsässä!

 
Loppukesä antoi viime pyhänä parastaan, kun Pihliksestä mentiin metsäkirkkoon Aarnikanmäelle. Kirkolta vaelsi parinkymmenen hengen porukka Joosuan johtamassa ristisaatossa. Perillä odottivat jo puoliksi täyttyneet penkit ja lämmin tunnelma.
  
Alttarin yksinkertaista kauneutta.
 
Ilta-auringon lempeässä paisteessa oli hyvä hiljentyä.


Paula puhui lähimmäisyydestä ja tiellä kulkemisesta.
 
Jukka pyysi: 'Isä, anna meille yhtä hyvät jarrut kuin laupiaalla samarialaisella oli.'
 
"Onnin Pojat" lauloivat suoraan sydämiin ja kyynelkanaviin: 'Nyt metsä kirkkoni olla saa' & 'Täällä Pohjantähden alla'.  Pianon takana Poutasen Heikki.
 
'Mun kirkkoni katto on korkeella.'
 
 
Ahkerat suntiomme olivat kärränneet meille muassaan kirkkokahvit. Kyllä ne maistuivatkin! Sekä meille että ampiaisille, jotka oitis haistoivat makean pullantuoksun.
 
 
Kiitos, kirkkoväki!
 
Kyllä Immi Héllen tiesi, että: "Voi täällai voi palvella Jumalaa".
 
-Paula
 

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Kesäretkellä

Ei kesää ilman Pihlajamäen kirkon perinteistä  kesäretkeä. Kuten tavallista, tänäkin vuonna varsin mukavaa sellaista. Tällä kertaa suuntasimme Pihlajamäestä ihan pikkuisen itään, idylliseen Porvooseen ja merelliseen Sipoon Gumbostrandiin. Viimeistä paikkaa myöten täydellä bussilla.

 
 
 Porvoossa ensimmäinen etappimme oli palon jäljiltä restauroitu tuomiokirkko, jossa Jukka-papin kurssikaveri kertoi meille kirkon historiasta ja elämästä.


 
 
Kirkosta siirryimme sopivasti kurnivilla vatsoilla Porvoon suomalaisen seurakunnan avaraan ja valoisaan seurakuntakeskukseen, jossa meitä odotti sydämellinen vastaanotto ja herkullinen lounas kerma-kääretorttu-jälkiruokineen. Slurps!
 
 
Ja sieltä herkuttelemaan lisää Brunbergin tehtaanmyymälään. Kassit ja ilmeet kertovat, että kiusauksilta ei vältytty. 
 
 

 
Matka jatkui kauniissa maalaismaisemissa kohti meren rantaa. Tie oli paikoitellen niin kapea, että hengitystä tuli pidätettyä ihan huomaamatta. Mutta onneksi taitava luottokuljettajamme Hyde tuntui tietävän, mitä tekee.





Periltä pienten teiden takaa löytyi upea taide-elämys ja houkutteleva myymälä, josta riitti ideoita ammennettavaksi kotiin asti myös ihan ilmaiseksi. Osa piipahti viihtyisässä bistrossa. Kuvassa poseeraa Alli, retkemme "nuorikko".

 
 
Tyytyväiset matkanjohtajat kiittävät ja kumartavat!
 
Näiden reissujen suosio viittaa siihen, että ensi vuonna mennään taas.
Olisiko sinulla ehdottaa ideaa, minne? Ota yhteyttä!
 
-Paula