Saarnarunoja uskosta

Eilisen sunnuntain messussa pidimme saarnan yhdessä Ulla Welinin kanssa, jolla oli aiheeseen sopivia runoja. Tässä vielä Ullan tekstit:

 

MINÄ USKON 

Uskon Raamatun jokaisen naisen kautta Raakelina, Rebekkana, Marttana, Mariana uskon. Uskostani laulan ja runoilen. Näitä lauluja eivät muut vielä ole laulaneet, runojani eivät muut runoilleet Hannana itken, Rebekkana tanssin. Elämän lähteestä kannan vettä. Jumalaa kiitän 

kiroan 

kirottuani kiitän. 

 

ETSIN 

Kuule minua Jumala. Etsin Sinua Tuomiokirkostasi, Lasimaalausten  kajosta, pilareitten hämystä, muinaisten mahtimiesten hautaholvien viereltä. Isä Jumala, etsin Sinua moderneista kirkoistasi, nimekkäitten arkkitehtien suunnittelemista 

vaaleitten pintojen häikäisystä,  outojen maalausten keskeltä. Isä Jumala, etsin Sinua lakeuksien kirkoista körttien kirkoista, ”komiasta kirkosta”, puukirkoista, kivikirkoista. 

Isä Jumala, etsin sinua kotimetsästä, elävien puitten vihreästä kirkosta, huimaavan korkeana kaartuvan taivaskattosi alta
- siinähän Sinä 
- pidät kättäsi siunaavana ylläni 

- polvistun sammaleelle ja kiitän 

 

SEKAMELSKAA 

Uskontojen sekamelskassa yli 2000 vuotta sitten, uskontojen sekamelskassa tänään etsin Sinua  ja epäilen. 

Mistä tiesivät paimenet, mistä tiesivät kalastajat silloin… 

Mistä tänään että Jeesus olisi  Jumalan poika että siinä olisi totuus. Täytyy vain nöyrästi uskoa. 

 

 

VOI HYVÄ JUMALA SENTÄÄN 

Voi hyvä Jumala sentään,  katso ny lastas, eihän tässä näin pitänyt käydä. 

Elämän piti mennä toisin. Rippikoulussakin mietin elämää kuin valkeata liljaa. 

Vaan missä olivat suojelusenkelisi 

• ukko makaa kännissä 
• mukulat  huonoilla teillä 
• rahat on lopussa ja vessapaperikin 

Voi hyvä Jumala sentään,  miten tämä nyt näin. 

Nyrkit nostan kohti taivasta, vaan mitä se auttaa, paskat on pestävä, sossusta kerjättävä rahaa, huomennakin on elettävä. 

• Kaikki kiiltokuvaenkelisi rypistän nyrkkeihini. 

Syksyn terveiset!

Tähän syksyyn liittyy muutama muutos kirkon arkitoiminnassa.
Pienten lasten muskarit sekä teinien Kertsi on saatu taas mukaan viikkotoimintaan. Kumpikin niistä oli keväällä tauolla, mutta nyt iloksemme on tätä nuorta väkeä taas viikoittain kirkolla. Lähetyskerho siirtyi maanantailta keskiviikolle ja raamattupiiri keskiviikolta tiistaille. Englanninkielistä raamattupiiriä viritellään kerran kuukaudessa.

Lähiöaseman jouduttua väistymään remontin tieltä Malmille siirtyi kirkon alakertaan Digineuvonta, joka palvelee kolme kertaa viikossa. Sinne kannattaa suunnata, jos on vaikeuksia digilaitteiden ja sähköisen asioinnin kanssa.

Työntekijäjoukkomme pieneni siltä osin, että kirkolla ei ole enää omaa kanttoria. Timo Olli johtaa kyllä edelleen kuoroa, jonka uusi nimi on Post Iucundam, mutta eri tilaisuuksiin tulee milloin kukakin Malmin kanttoreista. Vaihtelua siis tiedossa.

Diakonian päivystysajasta on luovuttu. Mikäli asia koskee taloudellisia kysymyksiä, apua saa soittamalla numeroon 09 2340 4481. Jätä viesti, jos et tavoita päivystäjää. Muissa elämän solmuissa meidän kirkolla palvelee edelleen diakoniatyöntekijä Helena Pietinen.

Tässä vielä viikko-ohjelma, josta voit varmistaa päivät ja kellonajat.

MAANANTAI           
     klo 9.50   Muskari (yli 1v.)
     klo 10.25 Muskari (vauvat)    
     klo 16.45 Cantores minores -muskari (5v. pojat)
     klo 17.30 Cantores minores -muskari (4v. pojat)
     klo 18.15 Cantores minores -muskari (6v pojat)
     klo 18 Rukousryhmä (parilliset viikot) 

TIISTAI   
     klo 9    Leivänjako
     klo 9-11 Ostarin Onni -vaihtoehtokahvila
     klo 10-14 Asukastoiminnan digineuvonta
     klo 13  Koillis-Helsingin Seniorit (kk:n 1. tiistai)
     klo 15  Kertsi (yläasteikäiset)
     klo 17  Askartelukerho (1.-6.lk)
     klo 18  Raamattupiiri (parittomat viikot)

KESKIVIIKKO
     klo 12 Eläkeläisten iltapäivä
     klo 17 Lähetyskerho (parittomat viikot)
     klo 18  Pieni iltarukous
     klo 18.30 Kuoro ”Post iucundam”

TORSTAI
     klo 10-14 Asukastoiminnan digineuvonta    
     klo 12 Ruoka-aika
     klo 17  Kokkikurssi (1.-6.lk)
     klo 18  Englanninkiel. raamattupiiri (kerran kuussa)

PERJANTAI
     klo 10.30  Tuolijumppa
     klo 11-14  Asukastoiminnan digineuvonta ja bingo
     klo 16  Siloé-ryhmä

 

SUNNUNTAI
    klo 12   Siloé-ryhmä
    klo 15,30 Aarteenetsijät-raamattukerho
    klo 16 Messu ja kahvit

Kesäisen kevään juhlaa

Tänään se taas oli.

Jo perinteeksi muodostunut Suvivirsi soi

- kaiken kansan kevätjuhla Kiillepuistossa.

Sään suhteen ei tänä vuonna paljon jännitetty!

Nykyään enkelitkin viestittelevät kännyköillään...

 

Malmin Saalemin lapset olivat jälleen laulamassa.

He kuuluvat isoon Jippii-kuoroon ja lauloivat kuoron levyttämiä kappaleita.

 

Ei puistokonserttia ilman äänimiestä.

 

Ja ruokaa! Rosa ja Markku saivat paistaa lettuja tauotta.

 

Suntio Jenni piti väen kahvissa ja pullassa yhdessä Anitan kanssa.

Mervi-enkeliltä sai maalauksen käteen tai kasvoihin. 

 



Ensi vuonna pitänee muistaa laittaa aurinkolasit,
jotta ei tarvitse Timonkaan näin kovin siristellä.

 



 

Mukavasti väkeä, aurinkoa, lämpöä ja laulua.

 

Pihliksen talojen katveessa on tämä mainio puisto,

jossa on mukavan rauhallista ja vehreää.

 

Toinenkin enkeli taisi olla liikkeellä kännykän kanssa.

Toki myös ulkopelien ja saippuakuplien.

 

Lähiöaseman lauluryhmä - ja mikäs sen sopivampaa esitettävää
kuin suvivirsi slangiksi



 

Ensimmäistä kertaa tämän tapahtuman historiassa

olivat atsaleat kukassa toukokuun viimeisenä keskiviikkona.

 

Suvivirsi -tapahtumissa kartutetaan tukea Kirkon Ulkomaanavulle

ja tänä vuonna erityisesti Nepalin lasten koulunkäyntiin.

Kolehdin kerääjäksi kannattaa tietysti valita säälittävimmältä näyttävä.

Siksi Pate eli Petri Jukanen.

 

Kirkon kuorolla oli toki myös oma esiintyminen.

 

Makkaramestari Arpiainen.

Tapahtuman tuotto makkaroista, letuista, kahvista,

kolehdista ym. oli 412,68 euroa, joka menee

Kirkon Ulkomaanavulle.

Kiitos siitä!

 

Illan pääesiintyjä oli Markku Perttilä.

Virtuoosi kitaristi ja koskettavien kappaleiden tekijä.

Kiitos, Make!

 

Jos pelkkä musiikki ei olisi innostanut pomppimaan,

niin tämä linna viimeistään.

 

Kirkon takapihalle on hankittu uusi ja tehokas jätepuristin.

Laite on mallia Pastori Holopainen

ja toimii mainiosti makkaraenergialla.



 



 

Puistotapahtuma vaati tänään kolmen pastorin peräkärryt

ja reilusti roudaamista.

Siitä osansa kantoi iloisesti myös tämän kevään harjoittelija Rosa,

 jolla oli tänään viimeinen työpäivä Pihliksen kirkolla.

Kaikki hommat hoituivat harjoittelussa mallikkaasti.

Ainoastaan peräkärryn kanssa peruuttaminen jäi

harjoiteltavaksi myöhemmin.

 

- sari 

Eksoottinen Espoo

Teimmepä perinteisen kevätretken, jonka kohteena oli eksoottisesti Espoo. Yllättävän mukavaa ja kiinnostavaa on katsella naapurikaupungin maisemia. Tämän opimme jo viime kesänä, kun bussi kurvasi silloin kauas Vantaalle.

Espoossa pysähdyspaikkoina oli kaksi punaista tupaa - molemmat entisiä kansakouluja. Ensin menimme Teatteri Hevosenkenkään.

Teatterissa saimme seurata "Kaunotar ja hirviö"-satua hyvässä 5-6 vuotiaiden lasten seurassa. Lasten nauru, spontaanit huokaukset ja havainnot olivatkin mainio lisänautinto hyvän teatterin ohessa. Perinteisen sadun hohto, uudet kekseliäät toteutusideat, ammattitaitoiset näyttelijät ja lavastajat. Moni meistä ei ollut koskaan aiemmin käynyt lastenteatterissa. Korkea aika siis! Teatterinjohtaja Kirsi Siren huomasi paikalle saapuneen aikuisryhmän ja tuli kohteliaasti meitä jututtamaan. Turhan harvoin kun aikuiset uskaltautuvat paikalle ilman lapsia.

Teatterilipun hintaan kuului myös kahvi ja jäätelö - eikä meillä ollut mitään sitä vastaan.

Toinen entinen kansakoulu, jossa poikkesimme on Mataskärin leirikeskus Suvisaaristossa. Espoon ruotsinkieliset seurakunnat järjestävät siellä rippikoulu- yms. leirejä. Leiripaikka sijaitsee piskuisessa saaressa, johon pääsee kätevästi siltaa pitkin bussilla pihaan.

Mataskärissä nautimme maistuvan lounaan: lohikeittoa, saaristolais- ja focaccialeipää,

pannukakkua ja kahvit.

Saaren kappeli on suosittu vihkipaikka. Alttaritauluna on rantamaisema. Vietimme siellä oman laulu- ja hartaushetken.

Retkellä oli vain kaksi pysähdyspaikkaa, jotta matkaan uskaltautuisivat lähtemään hekin, joille bussin rappuset ovat kova haaste. Ja hienosti meni myös meidän rollaattori- ja pyörätuolimatkalaislla. Voimalla, taidolla ja sisulla.

Matkan varrella ajelimme maisemia katsellen ja erinäistä kotiseututietoutta kuunnellen. Nähtiin mormonitemppeli Karakalliossa, ajeltiin tuntemattomin kehätie - numero kaksi, vilkaistiin uutta Suurpellon asuinaluetta ja tutkailtiin Olaria. Ilman pienintäkään kateuden häivää ajelimme hiljalleen Soukan, Haukilahden ja Westendin rantoja. Katsastettiin puutarhakaupunki Tapiolan uutta ilmettä ja vilkaistiin myös isoa työmaata, kun Keilaniemen ja Tapiolan välissä tunneloidaan Kehä 1:stä.

Reissun päätteksi allekirjoittanut pastori vei vielä joukon kotikylälleen Laajalahteen, joka on vanhaa rintamamiestalojen aluetta. Koskaan aiemmin en olekaan ollut turistibussissa oman kodin edustalla selostamassa kyseistä nähtävyyttä. :)


- sari