Marianpäivä täytti kirkon

Ihana vilinä kirkolla tänään: vilkkaimmillaan kaikki kolme kerrosta olivat varattuja, kun Naisten iltapäivään kokoontuneet naiset täyttivät  kirkkosalin, rippikoululaiset alakerran ja messuun valmistautuva kuoro yläkerran. Unohtamatta vapaaehtoisia ja suntioita, jotka huhkivat urakalla keittiössä.

Jo perinteeksi muodostunutta Naisten iltapäivää vietettiin tällä kertaa entisten nunnien, tätä nykyä Akasia-säätiössä työskentelevien Marianne Janssonin ja Riitta Lemmetyisen lempeässä luotsauksessa.

Omaa elämänhistoriaansa hyödyntäen Marianne ja Riitta johdattivat pohtimaan, miten jatkaa eteenpäin, kun elämä menee syystä tai toisesta sirpaleiksi. Heidän armollinen viestinsä oli, että Jumala voi luoda sirpaleista uutta - kunhan me uskallamme rehellisesti tunnustaa tilanteemme ja huutaa Jumalaa apuun. Lähes seitsemänkymmen naisen joukko seurasi keskittyneesti, kun Marianne havainnollisti sanomaansa.

 

Iltapäivän hengellistä antia pohjustettiin ruumiin ravinnolla. Taitava Mona oli takuuvarmaan tyyliinsä loihtinut herkullisen lounaan. Bataatti-kookoskeitto ja tuore focaccia-leipä maistuivat niin hyvin, että kuvaajakin muisti kaivaa kameransa vasta kun pöytään kannettiin jo jälkiruokaa: suklaakakkua ja kahvia. 

Kyllä meidän kelpasi!Kiitos, Mona. Ja kiitos Heidi, Lea, Susanna ja Hannele, te ihanat vapaaehtoiset, jotka kaadoitte kahvia, vastasitte kirjamyynnistä ja selvititte tiskivuoren, huh!

 

Päivä huipentui Taize-henkiseen messuun, jossa kohtasimme kaikki: naiset, rippikoululaiset, kuoro ja kaikki muut messuun osallistuneet. Kirkko oli niin täynnä, että kahvipöydässä joku kertoi joutuneesa etsimään paikkaa. Näin sen pitäisi aina olla. Hieno juhlapäivä! Tästä on hyvä laskeutua arkeen. Ja jatkaa kohti hiljaista viikkoa ja pääsiäistä.  

-Paula